Christian te Chingthei Hiute!
(The Danger of Modernism)
Hinkho mandan kiti ipiham? (What’s lifestyle?)
Hinkho kimanchahdan / chondan kiti hi kimlehpam (society) a kon, eimaho deilhennatoh ilahson u, nih le ponsildan, thanopna, lunglutna, nehledon, umchan leh midangho toh kijopdan jouse ahomkha’n ahi. Galpi ni-na jouva kipanin, lhumlam gamho ahung khangtou lhehuvin, amaho chondan jouse media chomchom akonin gamdang jouse jengjong ahinlodimin ahi. Ipolam kimanchahdan keuseh hilouvin (outer life), mihemhinkho imudan u (view of life) jengjong aheijouvin ahi. Khantouna (Advancement) kon’a hungsohdoh thiljouse hi aphapoi kati hilouvin, thilselou jouse hi thilpha ahidehpoi tia kaseinom ahijoi. Ilahtheidiu thilpha tamtah aumbangin, ikichihtheidiu thilphalou tamtahjong aumjehin, Christian hinkho kimanchahdan le kalsondan thua ichihtheidiu angaijin ahi.
Itobang boina umtheidingham? (What sort of problem can we face?)
1. Semthu milim houna (Idolatry).
O/T khanglaijin Israelten jatdangte semthu milim ahoukhajui-uvin ahi. Tulai Christiante’n jong semthu milim tahbeh mai-ah kunhih jongleuhen, hiche chonsetna sungah akilhalut theijin ahi. Semthu milim houna kiti-hi Bible dungjui tah’a seidingin, ilungthimpumpi leh ichonchandan jousechunga thunei thilpoupouchu ihou milim ahijengin ahi. Ijakai jouse a Sempa Pathen sanga, asemsa thil-hon ilungthimpumpiu leh ichonchandan u chunga thu aneihi Pathen doumah chonsetna khat ahilam geldohjingute. Paul in, sum deinahi chonsetna ahipon, amavang, sumin ilungthim pumpi leh chonchandan jousechunga thu ineisahleh, hichu milim houna ahi atin ahi (Col.3:5). Hou-in kai’a chesanga, TV vetding nadeilhenjoh dingham? Bible sim a lungsung kisemtohding sanga polamkijepnading nih le pon na-ngaichatjoh nahlaidingham? Taona neikhom sanga, kithokhom’a midang iseiset nahlaidiuham? Nu le pate’n chate Pathen thua seilet sahding sanga, sum le pai, in le lou toh iholjoh nahlaidiuham? Houbung leh midang chunga thukhol sanga, eima angsung jengbou ikivetdiuham? Hiche jouse hi eima le eima kihouna (self-idolization) ahijehin Pathen’ deinatoh kikal ahi. Ilungthim pumpiuva Pathen ngailu ihiuleh, midangchunga phatchom nading holsanga, kithopitheinading lampi iholjohdiu ahi.
2. Nopchonna (Hedonism)
Nopsahnading/nopchonnadingbou hinkhoa athupipen a gelkhohna ahi. Greek miching masate (philosophers) lungputdan bulphua hungkipandoh ahi. Hiche lungputin lhumlam gam mitamtah nopchonnalampi juidingin apuimangtan ahi. Tahsa lungnopsahnadingin Computer games chomchom kichepnan sum tamtah leh phat tamtah asumanguvin, insungmite hotoh kiloikhom nading phatneilouvin, mit-tha sukhaleuvin akichemuvin ahi. Anti-Hedonism kitihon Pathen’ dei hinkho leh nopchonna akitolou jehin, tahsa bolgimna dinga, ibol nomloupen bol’a, thisan sohleuva hinkho kimanchahding atikit uvin ahi. Hitobang tahsanna jehin tahsa deina nilna in chomchenna (monastery) leh khatchang taona (meditation), achombeh a kiloikhomna (proselyte), leh jineilouna (Celibacy) kitiho hung umdoh ahi. Bible dungjui a seidingin lunglhaina (pleasure) hi Pathen thil thonpeh khat ahin, Pathen sanga thupibol dingjong hilou, chuleh neogel behseh dingjong ahipoi. Mihem nopsahna hi Pathen’ deinatoh kitoh ahiding athupi’n ahi. Hijehin, nitin hinkhoa ikimanchahnau – neh le don, sil le chen, lunggel kampau, jinei chanei, chuleh sum le pai holna thujouse hi Pathen deinatoh kitoh ahitheinadinga giltah leh thupitah a igeldiu angaitan ahi.
3. Sahlutdol Thu (Utilitarianism)
Thil khat poupou akimanchahnadanbulphua amanphatdan hisapna ahi. tulai tahin sumholna leh technology lamah manchahpenin akineijin ahi. Deichat, ngaichat thilkhat chan teitei theinadinga hungkipandoh ahin, (a means to an end), gambling kitijouse ahomin ahi. Tekahna: football hi thepna kitetna ahivangin, anungthop a natongchu sum holho (businessmen) ahiuve. Deichat thil le doina mun lhuntheinadinga, gal (war), kichepna chom chom (games), vangpha kivetna (lottery), jouthu seina (lies) jouse hi manchah a anei u ahi. Tulai Christian konkhat hon, joudih le joudihlou tin jat ni in akhenuvin ahi. Ajehthu akivet leh deichat thil, jouthu seina mun, leh iumna muntoh kitoh a kimanchahna jeh ahi. Hichejehin, Hou-in sunga iumdan le mundanga ichondan u kibanglou; Insunga kiseithu leh bazzar a kiseithu kibanglou; midang toh umkhomlaitah chonchan leh eimachang umpet chondan kibang juitalou ahi. Hitiho jousehi Pathen thuchunga dinna hilouva, kim le pai chunga dinna ahijehin Pathen’deinatoh kikal ahilam sumil poute. Gam khangtou ho-ah, Pathen ni (Sunday) jengajong natohding tin lunggel aneitauvin ahi. Pathen ni khat sunga sum hunglutding jat agelu leh pamai asahjeh u ahi. Pathen ni (Sunday) hi Israelte Sabbath nitbanga nitding tina ahipon, Pathen houkhomna leh thangvahna nikho a jahding tideina ahijoi. Hijehin, khantouna kon thilpha tamtah imubanguvin, ikichihtheidiu thilphalou jong tamtah aumin ahi.
Itobangthu Bulphua Christian Hinkho Kimanchahding hitam? (On what principles this redeemed life should live?)
1. Pathen’ lungdei hinkho (A life of duty to God). Leiset hinkho hi Pathen gelsa thulhungpi dungjui a kimanchahding ahi (the order of creation)Tekahna: kicholdo phatdinga jan asembanga, imut a, kicholdoding ahi (thukin, thukhoh, thuboi aumhih nahleh). “Natoh†(work/labor) ti thuchangah, mopohna (obligation) leh gunchu-na (effort) anin ajaotha’n ahi. Hijehchun, thaset (laziness) hi Pathen lunggel (plan) ahilou jehin, Pathen thulhunsa pelkehna ahi. Natoh ahinpandoh Pathen ahibanga (Gen. 1 & 2), itohna jousea, Pathen’ natongbanga kigelding ahi. Chuleh itoh, itham jouse thanomtah le lungluttah a tohding ahi (a matter of will and mind). Midangchunga thilphabol jonghi, eima kipehdohna (commitment) jal hiding; min eichunga thilpha aboljeh leh ilungsunga ahungsodohkah, tibang hilouding ahi.
Pathen hephalou, houlou mitamtahin hiche Pathen thulhun ajuikhah jehuvin (principles) Pathen’ phattheina asanguvin ahi. Taona bouseh ahilou leh chomkhat thua hauding lunggel naneikhah leh Pathen deinatoh kikal ahiti sumil poute.
Pathen in natongding bouseh a eisol u hilouvin, choldo (rest) dinga jong eidei u ahi. Chol-nga (rest) leh thaset (Laziness) hi achom cheh ahi. Leviticus 23 sungah Pathen in Israeltea dingin nikho thupi (feasts) 6 aphudohpehin ahi. Hiche hohi Pathen thangvahna nikho (thanksgiving) leh Pathen houkhomna (worship) phatdinga agel ahi. Natoh kicholdona phat Pathen thangvahna le houkhomna phat anei u hi eiho dinga vetjui pha-tah ahi. Itohnau jousea Pathen natong banga kigelding, natohlouphat jousehi Pathen thangvahna le houkhomna a jahding athupi’n ahi.
2. Midang ngailutna hinkho (A life of neighbor-love)
Pathen in mihemtea-ngailut jehin apha-pen adeisahin ahi (Gen. 1 & 2 ). Ngailutna nei michun, midangte dinga phatnading (well-being) adeisah a, abolpih ding ahi. Ajehchu, ngailutna in eng-set abolpon, mi neisajong a eng-poi. Ngailut dihtahchun, midang kithopi theinading aholin, midang chungah amachang phatchomnading agelpoi. Ngailutna dihtahchu thilphalou chungah akipahpon, thilphabol mite akipapi’n ahi. Ibol jouseu ngailutna bulphua kibol hiding; isei jouseu ngailutna leh deisahna a kisei hiding ahi. Hichenadinga chu, eihon Pathen i-ngailut diukeuseh hilouvin, Pathen’ ngailutna (the love of God) ineidiu thupi ahi (Rom.5:5). Pathen’ ngailutna ineiteng uleh, midang (igalteujong) chunga ngailutna ineidiu ahi.
3. Lhatdohsa hinkho (A life of redeemed)
Ja-len tah a, nop le ning a um ding seina ahipoi. Jesu’ thisan a lhatdoh ihinau den (stage) 4 in veu hite. (1) Huhingna ichanthei nadiuvin, eiho natoh kullouva, Pakai Jesu tohsachunga ki-ngaina; (2) O.T. sunga Pathen’ thupeh konkhat a kon sochatna (e.g. kum 7 lhinkum lou lho-louding; sum leibat jouse ngaidamding; Sabbath nikho nitding; etc.); (3) Pathen thilsem jouse kipahtah a manpehlouva jahtheina; (4) Pathen in eikounau dungjui a Ama natohnadinga eima panmuncheh lungthimpumpia suhbulhit theinading; ti thuho ahiuve. Hijehchun, eima lungsung thusohbang hilouvin, Pathen lunglam doltah a hinkhomang ihidiu athupi in ahi.
4. Kinepnanei hinkho (A life of expectancy)
Tahsan, kinep leh ngailut, hicheng 3 hi Paul in thupitahin aseijin ahi. Kinepna in thoh-hatna (long-suffering) asodoh sahin ahi. Loulhou mikhat in changphal kaikhomding kinepna aneijehin, go-noi, meinoi, thousi vaisi, thoh a pontho tah a atoh ahi. Chutobanga chu Christianten ikinepnau hi Pathen’ kamsungsohthu (Bible) chunga ilamdiu athupi’n ahi. Itohnau akon tu leh tun phatchomna muhihjongleuhen, Pakai hungkit nikho leh isandiu kipaman lungsunga vop a, gunchutah leh kitahtah a ipandiu ahi. vannoi mite hinkho kimanchabang hilouva, lhatdohsa leh Pathen kounatoh kitoh a kalson ihicheh nadiuvin kichihtheiute.
Prof. Thawng Hlun, B.A.B.S, B.D, M. Div, Th. M, Th. D
Professor at: Grace Baptist Theological College & Seminary, Yangon,
Evangelical Baptist Bible College, Mawbe, Yangon.
Founder: Â Trinity Baptist Institute of Theology and Mission, North Dagon, Yangon.
Leave a Reply