Van Pathen le Lei pathen Ho Kimaito-na

Van Pathen le Lei pathen Ho Kimaito-na

(Confrontation of the God with gods of Egypt)

Exodus 12:12.

Thupatna (Introduction).

Egypt mite hi hou ngailu ahiuvin, pathen 80 val aneiuvin ahi (polytheistic society). Chondanthu (morality), lekha lam (literature), gam kipohna (government), le chihnalam (art) jouse ah midangte chungah aumuvin ahi. A hou u pathen hetmasangin, Egypt mi khat akihechen joupoi ti’n akiseiyin ahi (Durant, Will. The Story of Civilization (Vol.I): Our Oriental Heritage. MJF Books, 1935).

Chuleh ganhing – keipi (lion), bong (ox), ram (kel), si-al (wolf), uicha (dog), mengcha (cat), falcon kiti lung le ganhing nea hing, aw-le (crocodile), gul hol (cobra), dolphin leh nga jatchomchom, ukeng (frog), scarab kiti ganhing, locust kiti khaokhopi leh thingphung jatchomchom ho pathen kiphondohna bangin atheng (sacred) in ageluvin ahi (Davis, John J. Moses and the Gods of Egypt. Baker, 1971).

Hitobanga hou ngailu-minam lah’a hungkhangtou dingin Jacob leh ason mi 70 ho Joseph lal laitahin Egypt alhung uvin ahi (a nation within a nation -Gen.46:27). Pathen in apunsah u jehin Egypt mite’n abolseuvin, Pathen in Moses apuidoh dingin anakouvin (Exo.3:1-4), Israelte ahuhdohin ahi (Ex.3:19-20). Israelte huhdohna dinga thilsoh bolgimna ho (plagues) hi thilkidang maimai (mere miracles) leh ngeina thilsoh (natural disasters) hilouvin, Egypt mite’n ahou pathen ho ima ahiloulam vetsahnadinga Pathen hung kiphondohna le achunguva Pathen thutanna ahi.

1. Nile Gun Thisan Sosahna’a Bolgimna (Ex0.7:14-25)

Nile hi Egypt gam pumpi lungchang tobang ahi. Ajehchu Sumholna jouse leh muchi jouse Nile tuichunga ki-ngai ahi. Lunglut umtah thutah khat chu – Nile guntui keuseh hilou, tuikhuh (well) leh tui-bel sunga(jars) ho jengjong kikhel jeng ahi. Tui jouse thisan tahbeh (literal blood) soh hi hen, thisan banga san (blood-red) hijong leh nga (fish) hing joulou dingahi (Youngblood, Edward. Exodus: The Moody Bible Institute, 1983, p.53). Egypt mite hou pathen lenpen ho taitomna dinga Pathen in hiche bolgimna apeh ahi.  Khnum kiti hi kel luchang nei mihem lim kibol’a, Nile chingtup pathen (guardian of Nile) tia ahou u ahi. Chuleh Hapi/ Hapy kiti pathen hi Nile lhagao (spirit of the Nile) atiuvin, Hapi hi chunga leng vacha ho leh tui sunga um nga jouse chunga thunei pathen ti’n asanguvin ahi. Egypt gam pumpi hauna (wealth) leh kivahna jouse hi Nile chunga um ahijehin, Hapi hi leiset le asunga thil umjouse sempa ti’n agel leuvin ahi (Spence, Lewis. Ancient Egyptian Myths and Legends. Dover Publications, Inc. 1990, p.170). Osiris leinoi pathen (god of the underworld) hi pathen lenpen khat’a aneiu ahin, Nile hi Osiris thisan luipi (bloodstream) atiuvin ahi. Chuleh Tauret /taweret kiti vadung nuthen (goddess of the river) leh Nu atiu Nile sunga um ganhing jouse pathen (god of life in the Nile) atiu jong aum nalai’e. (Kuki te’n “nu” itiu kamchang hung kipatdohna himaithei tah ahi?). Egypt mite’n Nile athenga (sacred) agelnau thu akivet leh a hou pathen ho toh kijopna nei ahi-na thu akimun ahi. Crocodile kiti Aw-le jengjong pathen hungkiphondohna’n asanguvin ahi. Egypt mite pathen/nuthen ho taitomna leh houtahlou ahidan vetsahna dinga Pathen in Nile thisan asosah hi akilomtah thu (appropriate) in kagelin kahi.

2. Ukeng’a Bolgimna (Exo.8:1-15)

Egypt mite’n ukeng hi Heqt /Heket kiti nuthen (goddess of birth) hung kiphondohna’n apom uvin ahi. Hiche Heqt nuthen hi ukeng lim a kisem ahin, numei naovop hon, naoso kahsea hiche ukeng lim sangkhol’a aneijui u ahi. Ajehchu Heqt nuthen in numei naovop hon damsel’a nao aneina diu va apanpi jui ahi ti’n atahsan uvin ahi. Hitobang atahsan nau jalin, ukeng that mi aum leh thi-na chan-gei a thutanna athohthei jin ahi. Egypt mite’n thupitah’a angaito u ukeng hon pharaoh lengpa insung leh lupna chung chan gei a ahunglut phat in gamsung mi jouse ukeng boi in aboitauvin ahi (Exo.8:3). Ni khat thua ukeng gamsung dimset ahungkitollut leh kitolmang nathu ivet leh ngeina thilsoh maimai ahipoi ti akichen jengin ahi. Hijehchun, Pharaoh in Moses kom-ah Jehovah Pathen hengah neitao pihuvin lang, ukeng ho tolmang sahtan atin ahi. Hatchungnung Pathen ahi theinapia, amaho bolthu pathen hou teitei ahinauthu vetsahna ahijenge. Hijehchun, Asempa Pathen leh athilsem ho hetkhen ding; vahchoina le hou dinga kilom peh ding athupi’n ahi (Creator and creation distinction). Pathen sanga ngailutjo leh thupi sahjo inei uleh Pharaoh dinmun a umkha ihidiu ahi. Hitobang dinmun hi milim houna (idolatry) ahi.

3. Thousi a Bolgimna (Exo.8:16-19)

Tedim pau le Kol (Burmese) pau ah “thoukang” tin aleuvin ahi. Kuki Bible ah “thousi vaibong” ahikitne. Sap pau a “lice” kammal hi Hebrew pau “kinnim”a hung kiladoh ahin, adeina ahileh “laidoh, choudoh (to dig) ti-na ahi. Gancha leh mihemte vun vut’a thisan chopdoh nam ahivang akicheh’e. Thousi vaibong leh thoukang sanga thoh hahsa jo vang chu hit-nam – uili, sahit, sel-lip ti ho ahi. Hoichu hitajong leh hiche bolgimna hi, Egypt mite’n lei pathen lenpen khat a agel u Geb kiti (the great god of the earth) jumso-na ahi. Geb pathen hi leiset ga jouse pepa tia atahsan jehuvin, maicham abolpeh jui uvin ahi. Hiche maicham a natongding thempu jousen, hiche ganhing nam’a kisuhboh louna dinga, timul jouse, sam le mitmul (eyebrows) jengjong, asuhthenguva, tuivot toh ni khat a nivei, sun leh jan’a kisil theng jui u ahi (to guard against the presence of lice) ti’n akisunne. (Flaherty, Thomas (editor). The Age Of God-Kings. Time-Life Books, 1987, p. 72). Maicham a natongding thempu jouse hiche bolgimna kon tahsa akisuhboh jehuva, Geb pathen chunga maicham petheilou ahitauve. A hou u Geb pathen taitomna (insultation) keu hilouvin, amite jengjong bolgimna ahikhom in ahi.

4. Thou a Bolgimna (Exo.8:20-32)

Tuni gei in Egypt mite’n eh-lawm (scarab beetle) pathen banga athupi gelnau abeinaipoi. Eh-lawm luchang nei pathen kiti Amon-Ra hi pathen jouse chunga leng (king of the gods) tin atansan uvin ahi. Ra kiti thilsempa (creator) hi mihemte muthei dingin Ni (sun) in aum in, kiphondohna chomchom jong aneiye (appearance). Hiche bolgimna hi Bible them loikhat hon thisan chop ganhing nam khat hinte atiuvin; Keil and Delitzsch tahsanna ah uili (dog-fly) hiding in apom lhonin ahi.  Ipipen chu hijongleh Pathen in amite le Egypt mite deidanna nei’a asosah bolgimna masapen ahi (Exo.8:23). Hiche uili hihen, thou hi jongleh Israelte chenna Goshen gam sunga lhunglou dingin Pathen in thupeh anei in ahi (8:22-23). Pathen lhenchom mite hamphatna leh Pathen deisahna hisungah akimuthei in ahi. Paul in, “Pathen eiho lam’a apan leh koiham eidouthei dui vah?” ati bangin, Pathen deisahna le ngailutna lhingset nachantheina dingin Pakai Jesu tahsan ding athupi’n ahi. Lungthim a tahsan keu seh hilou, lungchang sunga neiding angaiye (Rev.3:20).

5. Gamna a Bolgimna (Exo.9:1-7)

Sakol hi Bible sungah gal-lim in akimangcha in ahi. Tunvang golset kidemna leh kholjina (transportation) in akimangcha’n ahi. Pakai Jesu tah jong sakol chunga tou ti’n Bible in asei thu akivet leh gencha thupi khat ahi ti akihethei yin ahi. Kum 7 hahsatna khang phat teng leh mihem thisan sakol kamdal chan gei’a veiding tin Thuphon Bu ah John in aseiyin ahi. Chutobang chun Bawng jong hi gencha pha-tah leh manpha khat ahithouve. Loulho-na, lengkai ding, asa nehdingin akimangin ahi. A pumpia mihemte phatchomna dinga kipedoh gencha khat ahi. Bible them loikhat in Bawng hi kinemsahna vetsahna lim in jong asei uvin ahi.

Bawng hi Egypt mite’n gencha theng (sacred) khat in angai touvin, thupi asauvin ahi. Pathen mai’a kithoina / kilhaina gencha’n jong amanguvin ahi. Ahivangin bawng la (heifer) hi kithoina tha dingin aphal pouvin ahi. Egypt mite pathen Isis dia bawngla hi gencha theng khat ahijeh ahi (Herodotus, p.101). Pathen in thu ahintan phat in gencha theng leh thenglou umta louvin, athi jengin ahi. Twi sunga um nga (fish) ho le ukeng thi hoa kon in pulnatnanei hit thou (Bacillus anthrracis) vin ahinpohna a kon’a gencha ho thi hidingin aki gelin ahi (Youngblood, p. 53). Egypt mite’n gencha / gen hing tamtah a hou vin, a pathen u a tamjo gencha luchang nei ahisahuve.

Apis kiti a pathen u jong bawng lim in aboluvin, B.C. 3000 laipeh a ana hou pan u ahitai. Apis bawng hi Ptah kiti pathen hung kiphondohna (living image) ahin, mailamthu phondohtheina aneiye atiuvin ahi. Hiche Apis bawng athi teng, lengpa thi bangin gamsung mijousen adapiuvin ahi. Bawng thilong montheilou dingin loutoh abol uvin, song lhankhuh ah akoi jui uvin ahi. A lheng ding bawng holin thempu ho gamsung pumpi ah acheuvin, bawng atingjang leh a ngong vom ahol uvin ahi. Amuteng uleh leng khat hung khangdoh bangin thupi tahin alemuvin ahi.

Hathor kiti bawnglu nei  gam nuthen (goddess of the desert) hi bawng, bawnglunei numei, numei kinei (woman with horns) lim in aboluve. Bawnglim a ahou masat ahivangin, phatsohtah jouvin, numei kinei, aki kikah a, lha um lim in ahou tauvin ahi. Hiche Hathor nuthen hi Egypt leng Pharoah nu tin agel uvin ahi (Spence, p.163). Khnum kiti hi kel lu-nei pathen in anei uvin ahi (ram-god). Bast atiu, mengcha nuthen (cat goddess of love) jong hi hiche gencha gamna hin asukha thou vin ahi.

Egypt gamsung pumpia gencha gamna pulnatna nasatah alhun vangin, Israel mite gencha jouse khat cha jong asukha pon ahi (Exo.9:4). Pathen in alhangpi’n mijouse ngailu jong leh Ama lhenchomte hi achombeh’a angailut vetsahna ahi. Tahsan chate jouse chunga jong hitobang nikho hi Pakai ahungkit teng leh mi jouse het’a kilangdoh ding ahi. Hijehchun, Israelte hengah Pathen in anaseiyin, “Kamit laivom banga nangho kichin nahiuve” atin ahi.

6. Uilut Natna a Bolgimna (Exo.9:8-12)

Egypt mite damna pathen Serapis (god of healing) melphou sahna dinga Pathen in hiche uilut natna asosah ahi. Egypt mite jouse khupbuh, kengdung leh, khotaljum a bohdoh a, naikol ahin (Deut. 28:35). Hitobang natna jeh’ a Phoroah magicians ho Moses kimaitopi dinga hung ding jouse lou ahiuve (Exo.9:11). A thohhah dingdan, uilut neingei jousen ihetdiu ahi. Chuleh hiche natna hi Imhotep kiti Egypt mite lou-pathen (god of medicine) imacha ahilou lam vetsahna dinga Pathen thilbol ahikitne. Vannoi Thusim (history) a kihe masapen Imhotep hi miching tahleh damdoithem (architect, physician & scientist) ahin, Egypt mite dia lou manpha tamtah asemdoh pehjeh a, khonung mite’n pathen a ahou u ahi. Chuleh Zoser kiti lengpa thudoh pipen khat (chief adviser) jong ahi e. science leh Arts chihna hin pandoh leh Architecture School phutdoh ahijehin, Egypt miten building hoitahtah asahdoh uva, vannoi hetpi a minthang anahiuve. Saqqara mun a song a kibol Step Pyramid jong ama guon masat hi dingin tahsan aume  (Durant, p.147). Thoth kiti vacha muhkoi lu-nei pathen jong hiche thutanna in asukhan ahi. Thoth pathen chihna leh lou-pathen (the god of intelligence & medical learning) tin atahsan uvin ahi. Egypt pathen hon, amite chunga lhung uilutna damsah joulouva, mi tamtahin thi-na le gentheina nasatah athoh jehuvin, a pathenteu chunga lungkhe lheh diu ahi. Hiche dinga jong Pathen in abol ahikitne.

7. Gel Lhahna a Bolgimna (Exo.9:13-35)

Egypt gam khopi Cairo kimvel hi go atamleh chang leh mim, lousoh ga jouse asuse juiyin ahi. Hitobang go-se, hui-se hoa kon a muchi chingtup dingin Nut kiti van nuthen (sky goddess) anei uvin ahi. Hiche Nut nuthen hin van’a kon gotui chunga thunei tia atahsannau imacha ahilou vetsahna dinga, Pathen in van’a kon gelpi alhahsah ahi. Nut hi numei akhut le akenga pansa lim in aboluvin, hichu van khopi li chunga ki-nga ti vetsahna ding ahi. Nut leiset chunga dinga, van adoptou ahi tia atahsan jeh u ahi. Chuleh Nut nuthen hi, Osiris, Hathor, Set, Isis, le Nephthys pathente nu atiuvin ahi. Set le Isis pathen in chang, mim leh lou sohga jouse ching (protected) ahilhon in ahi. Lousoh ga jouse suhmanga aum hi Set le Isis pathen ima abolthei lhon lou vetsahna ahijenge. Shu kiti hui pathen (god of the wind) le Horus kiti mupi lu-nei pathen (hawk-headed) in jong imacha abolthei lhonlou akilang in ahi. Gel jehin lousoh muchi tamtah le thing tamtahin aset lo in ahi.

8. Khaokhuopi a Bolgimna (Exo.10:1-20)

Nidang lai in jong khaokhuopi hon in kho khat in anehkhamding chang le min, lousoh ga jouse phat chomcha sungin ane chaitheiye tin akimelchih in ahi. 1926-27 kumsung in Africa gam avai mile 50, adung mile 120 gamsunga muchi le lohing jouse anechaiyin, 1930 kum in mile 2000 hom din Ethiopia, Kenya, Belgian Congo gam sungah alutuvin, 1932 kum in Angola leh Rhodesia gam lousoh jouse anechai uve tin history record ah akimun ahi (Davis, pp.128, 129). Hitobang chun Egypt gamsung ah khaokhuopi Pathen in alhahsah jehin, Nepri / Neper kiti chang le min pathen in jong ima abolthei chompoi. Chuleh Ermutet kiti hi naosen le lousoh ga konsah nuthen (goddess of childbirth & crops)ahin, Set kiti hi chang le mim konsah pathen ahi. Pepri nuthen leh Seth pathen injong imacha adal jou lhonpon ahi. Egypt gamsung pumpi ah neh le chah um lou jehin kel alha’n, gamsung mi jouse cholngathei louvin aum heltauvin ahi.

9. Muthim a Bolgimna (Exo.10:21-29)

Hiche muthim lhahna thu ah Juda mite historian Josephus melchihna ah jong akimutheiyin ahi. “Pathen chunga kilhaina bol dinga Moses thumna Pharoah in aphallou hi thudihlouna (unjust) ahi. Kilhaina bol ding thu aphal louva, ahilou leh asot toutou (prolonged) leh Egypt mite jouse muthim lhangkhal noi a khovah muphalou a haibing diu, kichat tijatna’n atom diu ahi. Ni thum jouva muthim akitolmang kahsea Egypt mite jouse chunga hiche muthim tijatna hi umjing ding ahi (Josephus, Book II, XIV, 5).

Hiche muthim lhah hi Egypt mite ngeina (culture) le a ni-pathen u Amon-Ra (sun god)taitomna ahikitne. Amon-Ra pathen hi vachaneo luneiyin aboluvin, Egypt gam pumpi vangbohna pe pathen in atahsan uvin ahi. Lha (moon) hi ahou masatpen u pathen ahin, Ni (sun) hi ahou u pathen lah’a a lenpenin apomuvin. Leiset hi chiinga (barren) imacha gasohlou ahin, Ni pathen in nigui (rays) alhalut phat’a anche lou-hing  leh gan-hing jouse hung pengdoh tin atahsan uvin ahi. Egypt mite thusim (atahtah hilou) ah, Horus kiti hi khovah pathen (god of light) ahin, hinkho sosah theina ding thahatna Ni (sun) apei tin jong akisunin ahi. Mi vachaneo lu-neiyin aboluvin, Egypt leng ho jouse jong hi Horus pathen hung kiphondohna tin akiseiyin ahi.

Ptah pathen hi ni, lha leh leiset sempa ahin, Memphis pathen lah’a alenpen atiuvin ahi. Atum jonghi nipathen khat ahin, ni houna a athupipen khat in ageluvin ahi. Tem kiti jonghi nilhum pathen (god of sunset) atiuvin, Shu hi khovah le hui pathen atiuvin ahi. Egypt mite le agamsung uva lhung mithim chungah bolthei imacha aneilou jehuvin, lungkhehna leh lung neuna nasatah umding ahi tin lungmit in akigeltheiyin ahi. Hinkho le lungthim pumpi ipehdiu jat’a ikipeh joulou vanguvin, tunia I Pathen u hi vannoi pathen dangho jouse toh tekahthei ahipoi ti eigeldoh sah uvin ahi. Hinna neijouse chung le muthei thil ijakai jouse chunga thunei vaihom, tu hinkho le khonung khankho jengjong Ama khutsunga um ahin, hitobang Pathen nei ihiu hi geldoh kit u ti’n, Ama deina leh lunglam ihol cheh diu athupi penin koi leuhen, tahsa lhagao vangbohna eipeh lou diu ham sopite ho?

10. Chapa Masapen Thina a Bolgimna (Exo.11:1 – 12:30)

Chapa tahpen hi Bible sungah pa gou ajatnia lo dingin leh hinkho thupi-na bangin (qualities of life) akimun ahi. Chapa pieng masapen (primogeniture) dan dungjuiya, chapa tahpen in insung gou atamjo alodingin aseiyin ahi (Deut.21:17). Chapa tahpen ahungthi teng leh insung mijouse lungthim le danthu lam ah alhahsamsah in ahi (legally & emotionally). Mihem leh gencha peng masa jouse thi-na hi Israel mite chunga lhung lou ding ahi ban ah, amasa ho jouse sanga nasa jo dinga Pathen thilguon ahikitne.

Hiche gimbolna ho thu hi Psalm 78:44-51 leh 105:28-36 a akisutna ah chapa tahpen thi-na bouvin akisunin ahi. Ajehchu anasapen leh khangthah ho hetdinga thupi pen’ ahina jeh ahi (Heb.11:28). Hiche gimbolna hi Egypt mite pathen Meskhenet le Hathor kiti  naososah pathen, Min kiti  nao neitheina pathen, Isis kiti punna pathen (fertility), Selket kiti hinkhoching pathen (guardian of life), Renenutet kiti Pharoah leng chilhah ching pathen, ho jouse taitomna leh ima ahilounau vetsahna dinga Pathen thutanna ahi. Thutmose III lengpa a thi jouvin, achapa

Amenhotep II leng ahungsohin kum 26 sung lengvai apon ahi. Ama hi Israelte hungpotdoh kon’a leng, a chapa tahpen thi sopa hidingin Bible them a tamjon atahsanuvin ahi.

Thuchaina: A chunga kisei gimbolna (10 ) ho hi thilkidang mai mai ahipon (mere miracles), Egypt pathen ho chunga Pathen thutanna (judgments) ahiuve. Pathen deina juilou keuseh hilou, Pathen lunglam langpan khah ding kichat aumdan; angailut mite huhna dinga Pathen natohna thu; leh chomkhat thu’n maineu jongleu hen, ni khat teng galjoute ihi ding dan u thua jil theiding thu manpha tamtah imuvin ahi. Pathen ginna hinkho le Ama deina banga kalson mite ihinadiu vin asim jouse Pathen phatthei bohna chang ta hen.

Pastor Thong Hlun Ph. D

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>