Kuki te le Pathen Houbung

Kuki te le Pathen Houbung
Written by Gosem’s Admin

N. Lhungdim Thangting House

Kuki te lah’a Pathen hou- Christianity ahung lutna hi kum 100 val tobang ahung lhingtan ahi. Solama Baptist denomination in ahung lut in Ihang lamah denomination umlou ahivanga Presbyterian type in ahung kipan in ahi. Solam ah hatah in ahung machal in ahinlah lhanglam ah deibang in anamachal pon ahi. 1910 kum in kuki te haosatna chet SENVON kho le TUJANGVAlCHONG ah Houbung ana um masa pen in ahi. Tun kum 100 jou in mihem 100 lah a 100 tobang hi Christian ahitai kitileh kiseikhel behseh ponte tin kagel in ahi.

Hiche kahlah in nopna dana tamtah itoh un chutimachun jumna jana kichat tjjat leh natna satna tamtah itoh un ahi. Adeh in 1990 vel’a apat in Christian ihipiu NAGA ten mainah a eisuh genthei keu hilou in thale mat in eineiyuvin inchen louchen lamleh umna gena tamtah suhset le hesoh genthei inatoh un ahi.

Gamkai kimat’a ichen loujehuleh politics a kivaipohna hoi le pha deibang ineilou jeh un aga umbeh seh lou in kho 300 tobang suhmang in aum in mihem 1000 vai in thina anatolo taovin ahi. Eiho chung a thunei vaihom kahi ti India Govt. in jong abol ding lom bol louleh donse behseh lou tobang in eina koi un ahi.

Hiche Naga ten eisuh genthei jeh uvin eihon igel uleh igon ujong hilou in thilpha 2 ahung kisemdoh in ahi. Hichu tahsa kivaipoh na lam’ah KUKI INPI kitichu ichoh hing kit un 1993 apat tunichan in sempha kom kom in iche pi jing un ahi. Hiche toh kilhon in Pathen houna lam’ah HOUBUNG khat in umthei hih laijong leuhen Nagate suhboina jeh’a kiloi khomna khat angaitah jehin 1993 lai mama chun kiloikhom na khat ana semdoh un hichu KUKI CHRISTIAN LEADERS FELLOWSHIP atiuvin ahi. Hiche KCLF kisemdohi Kuki Christian te dinga milestone khatna ahi.

Dr. T.Lunkim in America a che a hesoh genthei ho dinga sum ahin thumdoh Rs. 1Lakh chu KCLF lamkaiho komah anapedoh in houbung ho komah homjal in ana um in ahi. Hiche KCLF hi houbung lamkaibo ho kiloi khomna ahin Houbung ho kiloikhomna vang ahipon ahi. Hiche achung a kisei Kuki Inpi leh KCLF teni hi Naga te suhgen theina ei nei jeh uva kisemdoh leh kineidoh thilphatah 2 chu ahin ahi.

April 28-30, 2000 chun Upa Thangkhomang chulaiya World Vision Sadar Hills ADP anapoh laiyin lung le tha sumle pai tamtah seng in Saparmaina kho a NAMPI jouse kikhop na a NAMPI KITEPNA10, KCLF le Halleluiah Prayer Band toh kithon anasem doh un hiche hi KUKI te Houbung history a milestone nina anaboldoh un ahi. Tun kum 10 ahung Ihing kit tan ahi.

Hiche va kum 2020 VISION thupi 10 kitepna anei uchu inung vet leh Kitepna No.5 a ‘HOUBUNG MITE KHANTOUTHEINA DING LEH PATHEN A HATTAH A KIKANKHOM A HOUBUNG KHAT A KIPUNKHOMA NA HATAH A TOH KHOMDING” ti chu akimun ahi. Hiche hi Kuki Christian te laha Houbang chom chom hon alhun nading GOAL chu vea adelchet dio chu ahi. Hiche hi kum 2020 a lhunding Ihunlouding koiman seithei ponte. Ahin lah Pathen phasah ahileh lhunmo hideh ponte. Ahin lah akah lah a anom nom in inopphat phat a suhkeh ding a NAMPI KITEPNA ahilou ding ahi.

November 6-9, 2009 chun Pallen a KBC Central church Molnoi Area a KCLF Triennial Conference ana um in hiche a chun delegate 41 leh Hou lama kiloikhomna 13 tobang in KCLF chu KCFI – KUKI CHURCHES FELLOWSHIP INTERNATIONAL tia lheh ding kilungtoh tah a kilolna ahin ahi. Hiche hi phatah a ivetleh NAMPI KITEPNA NO 5 chu alim hungsohdoh kigo tobang ahin ahi.

Kuki Christiante ding a milestone 3 na kiboldoh tobang ahi. Ahin lah hiche min kikhel chu kumkhat jou in 26-29 November 2010 in Joljam AG Church a aminluiya Ihehkit din pressure hattah aumjeh in KCLF in lheh ahikit tan ahi. Hiche hin avetsah chu Houbung kiloi khom chu kadeipouve lamkai ho bou kiloikhom joh kadei kit taove tina ahi.

Kum khat kah’a Ihehding chu ipi agel uva delegate 41 kiloikhomna 13 thalheng ho chun kilung toh tah a kilolna ananeiyu ham? Aum dan hi KCLF kiti Hou lama kiloikhom na inei sun uhi lamkai akikhelsih leh amin lheh ahilouleh khel ding himaithei ahi. Min khel khel jengchu dih thei ponte, integrity vatjep kiloikhomna hiding ahi. Amun ilhun tokah a min khel lou phante. Head Master akikhelsih leh School min khel jui jui toh kilou inte. A Organization integrity aneilou ham ahilouleh a lamkai hon integrity aneilou ham ? Houbung history ah milestone 3 na kon in 2 na ah inung chon kit taovin ahi.

Houbung hi JAT LE NAM kingapna khat ahijeh in JAT LE NAM kingapna thei ya Houbung lamkai hohin eima kivet chilna introspection neiding ngai ahi. Tohmun – employment khat mai mai ding a na atoh diu jong dei ahipoi. Senior pen hina dol’a pan mun changmai mai uham? Mopoh na aneidungjui uva apanmun uchu amopoh na dungjuiya apoh uva na atoh u hinam hichu hetchet angaiye. Khonunga NAMPI dinga kibalhuh nathei leh nungchal nathei na atoh doh uvem tijong Hou lamkai hon avet diuvin aphan ahi.

Tonsot HINNA munading Christa Houbung in agon NGAILUTNA, TAHSAN umna THUTAH ho thupi a neiya tahsan chate KILOIKHOMNA ahoiya aphat leh leiset hinlai jeng a jong lampi chom choma hat tah’a machal le khan touna GA ahin Ihut ding ahi. Phailei tuilou boipan aloubol alho ngimsel a tui phataha alha lutsah a aphatna ding leh ahoina ding a HAR – manure angaichat athe jing pouleh akipa a nom asah jiubang a Christa Houbung jong akisemlo leh abolding ho akibolphat pouleh mihem hileh thildang dang ajong aphatna GA alotei ahi.

Government thupeh tamtah leh political party hon manifesto ahin phon doh uva ahintahdoh ho jouse hin mihem lung thim alungmon sah theipon ahi. Hiche hon alhunsah phah lou mihem lungsung tamtah hi HOUBUNG in lamchom beh in lung mon na alhunsah theiji in ahi. Kitepna luia imu bang un Israel tejong Pathen thupeh anit uva Pathena dih tah leh phatah’a aum teiyu leh agamsung uva nopnaleh kipana leh haona atohji un ahinlah Pathen ahet mil uva maho lung dei dei lam a achon phat phat uleh gal le tol chuleh gentheina le lung donna in ahin lonkhum jiu ahi.

British history a mu doh leh isimdoh u jong chu Lhagao lam’a halna – revival ahinnei uva mihem hinkho leh lungthim ahung che dih phat phat uleh leiset thil lam’a jong machal naleh khantouna ahin neiyu akimun ahi. Lhagao lama ahunglhah samphat phat uleh lung gim naleh lung donna ahin tohji un ahi.

America gam gam haosa leh thanei pen ti ihet ujong khu itobang in gitlouna le phatlounan hinlonkhum ujongleh mi atamjon thudih, thutah leh tahsan umna meivah avah uchu mitsah lou hel’a adet jing jeng uleh agam hin tungdoh leh hinsemdoh hon a seal uva IN GOD WE TRUST- Pathen katahsan uve ti ache pijehun kum 200 vel bep a upa hijongleh eiho India kum 2000 vai kahitai tihon imalam jousea igalvet u ahi.

Pathen thutep hi thon ngailou ahi. Dih taha jui ho leh nit hochu achate leh atute chan geiya phattheina apehji ahi. Hiche hi mi tamtah in ginchat leh tahsan in aneipon ahi. Ahin lah eiho tahsan te hoding in vang adih leh tahsan um ahin ihinkhouva eisuboi povin ahi. Bible dih na leh gunna hi Science le mathematics ho banga prove bolthei chi ahipon ahi.

Tahsan chate din akichen in ginchat aum in tahsan lou chate ding in akichen pon het thei jong ahipon ahi. Science leh mathematics banga a kholchen thei hitaleh Pathen tahsan nachu eima nop le da umlouva tahsan sah theina compulsion hijoding ahi, Hijeh chun Pathen thu Houbung thu iseihouhi mijouse ding ahipon tahsan chate ading bou ahin amaho dinga vang ni banga vah a kichen ding ahi.

Leiset khantouna – civilization hi Houbung toh hatah a kimat ahi. World civilization kitijong hi alangkhat a Houbung civilization kiti tobang ahi. Khantouna machal na jouse hi Houbunga hung kipan ahi. Themjilna school College leh University hojong hi atil’a Houbung in ana chintup Houbung noiya umngen ahi. Leiset chung a gam khangtou Europe gam a Prime Minister le Minister minthang tah tah leh thunei tah hojong chu Houbung mi phatah ngen ahiuvin ahi.

Democracy gam kiti hojouse jonghi Christianity hatna le khantouna ananei hochu ahiuvin ahi. Houbung kisemphatna -REFORMATION hin podohpa Martin Luther jeh’a aban ban’a dictatorship a kipo changval thaneina le vaihom nagam tamtah mipi thaneina le vaihomna gam tamtah mipi thaneina democracy gam hungsoh ahi.

Chuti ahijeh chun Houbung leh Hou lamkai hon KUKI te lah’a jong na ha tah leh phatah a toh thei ahi. Manipur ichennao gam ahin Houbung leh Hou lamkai Kuki te lah’a kiloikhomna pha le hoi chuleh hat ineiuva semphat ding semjang ding tamtah um hohi Hou lamkai hon Hou in sunga sermon ngaitah tah seiya Ihingjou leh hoi jou ding ahitapon ahi.

Houinn a a sermon uleh jalhanga ichondan uleh ikhohei u kibang in mutheia umchan khanchan chun ameivah miholah amusah ding phat ahitan ahi. Adih lou chu adihpoi chuleh adih chu adih e tlngam Houlamkai neiphat le muphat ahitan ahi. Ichen nao Manipur a atamte meilhei ho sanga iphat johnao tahsan chaten ivetsah theiyu muding ineiu hinam ti Christian kahi tijouse ikivetchil u dei ahi:

Mi muthei leh juithei tahsan chu tahsan loute musah uti vetsah ute. Hichu missionary na kiti chu ahi.

Source: http://www.thegosem.com/articles/article-category/worship-box/item/318-kuki-te-le-pathen-houbung.html

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>