Persia te ho thusim (Malai khang)

Persia te gam

Persia te ho hi Iran mol boh lhang a cheng ahiuvin, Arian jat mi nam a kona hung kikhai lha ahiuve. Persia te ho hi atila chu aminam jat ki bah piu Medes te khut noiya ana um ahiuvin, BC 549 chun Persia te hon Medes te ho chu gal ahin bol un, ahin sat un, ajou un hia kon chun Persia te ho chu thahat tah ahung soh doh uve. Persia te ho ahung thahat doh phat uvin BC 539 chun Babylonia chu ahin sat jou un, chu jou BC 525 kum chun Egypt te ho ahin sat jou kit un ahi.

Persia te ho kiloikhomdan

Persia te ho kiloikhom dan hi Sumerian te, Babylonian te leh Assyria te ho kiloikhom tobanga kiloikhom ahiuve. Leng ho, houlamkai ho, gallamkai ho leh mihao ho chu jatchungnunga ki koi ahiuve. Sum kol vei ho chu a jatlaiya ki umsaha, chule soh (slave) ho chu jat noi nung pena kisim ahiuve.

Persia te ho hinkho kiman chahna leh kiloikhomna jouse houthun ana lo khum jing in ahi. Leng hi thanei chung nung pen a akoi uva, leng jong chun pathen kinpeh chu atoh ahi tia atahsan u ahi. Gamsung mite hon leng pa chu pathen banga agel uva, hou lama jong alen pena agel uva chule vaipolen pentia jong agel u ahi.

Leng pan gamsung thua avaihom na jouse chu pathen pa lungdeiya atoha atahsan cheh u ahi. Persia te hinkho a lamdang tah khat hung soh chu ahi le malaiya Babylonia te banga pathen tampi ana hou u chu ahin, BC 600 vel a kon chun houthu a lamkai khat Zarathustra thuhil chu ahin jop uve.

Zarathustra thuhil chu ahi le, nisa leh lha ho kho-luma hou hi tansan dih lou ahi atin, hiche vanoi ya thil um jouse hi Ahura Mazda pathen lhagao vin ahinsem ahin, pathen lung dei banga thilpha akibol leh thilpha ki chang a, thilse akibol leh thilse kichang ding ti thu ahil e. Ama houthuhil umdol chu ahi le mihem te ho hi chondan lama phat ding ti aha sei ahi. Hiche thuhil chun Persia te lungsung le hinkho ahin lo in ahi.

Persia te ho kivaipohdan

Assyria leng te hon gamsunga tha gum leh hunama vai anapoh u hi kihilnan anei un ahi. Hiche Assyria te ho kivaipohdan chu apha lou vin agel uve. Persia te ho hi Assyria te ho sang in vaipohna lama athem un, aching jou uvin ahi. Hiche jeha chu Persia te thaneina leh gamvaipohna hi kum 200 jen ana ding det jing ahi.

Persia te gamsung hi Gamkai (State) 21 in ahom uvin phate chan vai ana po un ahi. Ama ho houthu pom dan toh kibang lou houchom hou ho jong ajah tha da pouvin, koi hi leh ahou nom nom hou chu hou thei dinga kiphal peh ahi. Kai donna (tax) lama jong gamsung mipi te peh kham ding dol chu atep peh un ahi. Thutanna ho jong phate chan agong uvin, kivaipohdan thua jong mipi te ho hetthem ding leh thapeh themna ding lam chu agel khoh jou uve.

Gamsung kivaipohna ache toh thei jing na ding in, vaipoh thaneina hop sunga gamkai ho jouse jong chu tahsan um palai ho asol un, gam sung aphat aphat lou thu aga khol sah jiuve. Hia kon jong chu Persia te ho lung putdan leh vaihomdan hi akitup in, khonung in kivaipohna lama vet jui thei tah ahung soh doh e.

Persia te ho hi lou lhouva muchi tua kivah ana tam uve. Khonung in sum kol vei na lam leh thil ho choh le joh le na lama ahung khang tou uve. Gamkai (state) khat leh gamkai khat thil ho aki joh to uva kon in, kikom tona leh kihettona ahung hat cheh cheh e. Hia kon jong chu kivaipohna lama khat le khat ahung ki he them cheh uve.

Hiche khang lai ya asum kol veinao pi pen chu ahi leh sana leh dang ka ho ahi. Sana leh dangka ho chu ahon un, atui aso sah un, lim jat chom chom in akheng un, sumkolveina lama thil chohle na a amang chauve. Hi chun sum kol vei leh sum le pai holna lam ho ahin thupi sah cheh uve.

Gamsung kivaipohna leh sumkolveina lama ahung khan tou uva, ahung ki khel vang un, soh vul na lam vang aki khel chom deh poi. Soh kichohna leh soh ho vulna lam vang amang deh poi. Ana um jing e. Soh vul phalna dan joh pha te chan ana ki sem uve.

Soh ho chu mihao ho, hon lei lhou vin ana pang uve. Chubana a-pakai teu sol sol chu ana tong uve. Pakai te ho sei sei leh dei dei abol u ahi. Hiche khang laiya soh ho hinkho chu genthei hesohna lama angah na ahi tai.

Kabay Naing Nganye Atuai akhaw mya tamaing
Vol 1 page 65-68

Leave a Reply

You can use these HTML tags

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>